Fida-päivät

Lokakuun viimeisellä viikolla meillä oli ensimmäistä kertaa koko aasian fidapäivät Thaimaan Khao Lakissa. Siellä missä tsunami teki tuhojaan ja missä meidän presidenttimme myös pelastui tolpassa killumalla. 

Meitä oli yhteensä noin sata lasten kanssa luettuina. Myös Fidan johtaja oli saapunut paikalle ja oli hyvä koska saimme pitää palaveria hänen kanssaan siellä. Lapsilla oli omaa ohjelmaan meidän luentojen aikana.

Lapset esittivät laulun

 Vapaa aikaakin meille jäi ja pääsimme rannalle hiekalla leikkimään ja uimaan meressä. Samalla siinä saimme jutella lähettitoverien kanssa. Päivät olivat tosi onnistuneet vaikka ajattelinkin mitä siitä tulisi koska ensimmäsitä kertaa kokoontuisimme isolla porukalla, mutta päivät olivat yllättävänkin mukavat ja rennot. Hienoa olla osa tätä joukkoa!

Ihastus on muuttunut rakkaudeksi

Kuusi vuotta Mumbaita takana eikä Mumbai ole muuttunut mihinkään. Bandra ei ole muuttunut mihinkään, slummit ei ole muuttunut mihinkään eikä meidän tienoo ole muuttunut mihinkään. 

Meidän kerrostalo jossa asumme.

Onko turvallista, jos vartija nukkuu?

Meidän kotikatu

Ainoastaan me olemme ihmisinä muuttuneet, ajatuksineen ja eleineen. Olemme saaneet ystäviä, jonka kanssa on mukava viettää aikaa. Nautimme jokaisesta päivästä Intiassa. Elämä on ihanaa!

Hop lop Mumbaihin

Ihan tähän meidän lähelle on avattu lasten sisäleikkipaikka nimeltään Hop n Bob. Sain kuulla siitä ystävältäni jumpassa, joka on paikan omistaja ja hän kutsui minut avajaisiin. Pyysin Audreytä mukaan kanssani. Joanna ja hänen tyttönsä tykkäävät leikkiä yhdessä. Leikki alueen vieressä on myös kahvila (siitä ei kuvaa) jossa saimme istua rauhassa kun lapset leikkivät pallomeressä ja muualla rakenteissa. Avajaisten kunniaksi saimme maistella erilaisia snäksejä ja juotavia mitä siellä tullaan myymään.

Joannassa näkyy jo väsymystä.

Intialaisissa häissä

Nyt kun olemme juhlineet häitä oikein kunnolla niin miksipä ei vielä yhdet häät Intiassa. Ystävämme Jimit ja Hannah menivät naimisiin ja heillä oli minun silmääni Intialais-amerikkalais tyyliset häät. Oikein oli kauniit häät ja joissa oli helppo olla. Ei ollut ulkona kadulla tanssimista tai jotain sellaista mitä olen nähnyt kaduilla autolla ohi ajaessani. Ihan oli normaali hääseremonia, kakun leikkaus ja häävalssi. Mukaan mahtui myös intialaista tanssimista sekä hyvää intialaista ruokaa.

Audrey ja minä juhlatunnelmissa.

sivutyö

Julianne otti vastaan sivutyön kun hänelle sitä tultiin tyrkyttämään. Julianne oli ystävänsä kanssa ostoskeskuksessa shoppailemassa ja heiltä tultiin kysymään olisivatko he halunneet tehdä mallin töitä. Asiakas halusi ulkomaalaisen noin 13-vuotiaan tytön, joka esittelisi erilaisia pyjama-asuja. Mallin on laitettava päälle mitä asiakas haluaa. Erilaisia pyjamia oli 20 kappaletta ja Julianne poseerasi kuin ne olisivat olleet hänen lempivaatteitaan. Paikkana studio ei ollut mikään ihmeellinen. Oikeestaan ihan kauhea. Muovimatto oli rikkinäinen ja seinät likaiset. Ihmiset olivat kuitenkin mukavia ja musiikin soidessa fiilis oli kiva ja kuvat saatiin nopeasti purkkiin.

Aika pian Suomilomamme jälkeen meillä oli kummilapsityön seminaari täällä Mumbaissa. Seminaariin olimme kutsuneet kummilapsityötä tekeviä tahoja Bangladesista, Nepalista, Sri Lankalta ja eri puolilta Intiaa. Mukana oli myös eräästä toisesta organisaatiosta vierailijoita, jotka pitivät myös koulutusta meille. Tapasimme ensimmäistä kertaa Sri lankan uudet suomalaiset sekä saimme tutustua uuteen kummilapsityön neuvonantajaan Ullaan. Meillä oli tosi antoisa viikko ja opimme paljon muilta tiimiläisiltä. Meillä on myös uusi työntekijä, joka on aloittanut viime tammikuussa niin tämä koulutus oli hänelle myös hyvä. 

Minun lähimmät työtoverit

Onni on tehdä työtä yhdessä miehensä kanssa.

Seminaaripaikan sisäpiha

Retkellä on mukavaa

Kaikki retket metsään, perinteiset kylpemiset kypytynnyrissä, nähtävyydet, marjojen poiminnat sekä vierailut sukulaisten ja ystävien luona ovat suomilomillamme erittäin tärkeitä. Erityisesti kun harrastaa geokätköilyä ystävien kanssa niin eksyy sellaisiin paikkoihin mihin ei ikinä olisi ajatellut lähtevänsä suunnistamaankaan.

Sulo ja Joanna

Hämeen linna

Mustikka metsässä pyllyt pystyssä

Vadelmia poimimassa

Valkeakoskella silloilla

Mikä saalis ja paljon jäi vielä metsäänkin

Kalastusta Merikarvialla