Täällä mä istun toimistossa, ropelli pyörii katossa ja vielä ilmastointi laite hurisee ja kukko kiekuu tuossa lähellä ja banaanimies huutaa ohi mennen kelaa, kelaa kelaa… se on hindiä ja tarkoittaa banaania. Heh, helppo muistaa, eikö vain! Tämä meidän toimisto on ihanan rauhallisella paikalla, mutta heti kulman takana onkin sitten jo kauhea kaupunkimainen vilinä, ihmisiä ja autoja ja riksoja menee ristiin rastiin. Ismo (aluepäällikkö) on taas täällä käymässä Sri lankalta. Jukan kanssa palaveeraavat etuhuoneessa. Jotain suunnittelupalaveria pitävät. Minä teen näitä kummilapsityöhön liittyä töitä. Luova tauko on luonollisesti menossa!
Mulla on kurkku karheena ja muutenkin puolikuntoinen olo, en
tiedä johtuuko ilmastointilaitteen liiallisesta käytöstä vai mistä. Työtoverini huomasi äänessäni pientä möreyttä ja alkoi heti tekemään minulle kuumaa suolapitoista juomaa, mitä piti kurluttaa suussa. Nyt on
kuuminta aikaa (+42) ja viilennys on tarpeen. Huomaa, että monsuuni on tulossa,
tuulet ovat jo nyt painaneet pilviä ja saaste kerrosta pois. Eilen olimme
klubilla yhdessä Johannan, Matin ja Aaron kanssa ja hetkessä tuli jopa kaulakorullekin rusketusraidat siinä ristikkoa väsätessä. Ups! Ei ollut saasteet suojaamassa
yhtään. Aurinkovoidekin unohtui laittaa, mut muistan kyllä seuraavan kerran
naamakin on yhtä punainen kuin ravulla!
2 kommenttia:
Oli mielenkiintoinen kuvaus arkipäivästä!
Jep, kyllä osaakin olla kuuma täällä Bombayssa. Nauti ilmastoinnista - minä olen töissä toimistossa, jossa on vain hyrrät katossa. Ihan
mukavasti lämpöä piisaa...
Mukavaa viikonloppua teidän perheelle! - Anna
Lähetä kommentti