Kylävierailu

Eletään kuuminta aikaa täällä Intiassa ja Yavatmalissa lämpötilat saattaa nousta toukokuussa jopa yli viiteenkymmeneen. Metsät ja pellot ovat ihan kuivat. Lämpötila huitelee näin huhtikuussakin +40 asteessa.

Lalita lähti kävellen kotiinsa.

Kummilasten kokoontuminen.

Fidalla on Yavatmalin alueella kolmessa kylässä kummilapsitoimintaa. Työtä tehdään koko yhteisön lapsien kanssa joten vilskettä ja vipinää riittää aina lasten kehittämiskerhon yhteydessä.


Matkalla tavattiin myös yhteisöjen naisia jotka ovat perustaneet SHG itseapuryhmän jonka kautta voivat toteuttaa pienlaina toimintaa sekä pyrkivät vaikuttamaan kylän kehitykseen erilaisin tempauksin.

Kotivierailu.

Matkoillamme pääsemme aina vierailemaan myös näiden ihanien kyläläisten kotona milloin he haluavat tarjota teetä milloin pikku purtavaa.

Tällä kertaa meillä oli mukana myös Aben, joka on korutaiteilija ja valmistaakin omia koruja kotona pikku pajassaan. Ajatuksena on aloittaa pientä toimintaa näissä meidän hankekylissä varsinkin naisille. Ajatuksena on, että määrättyjä koruosia aletaan valmistamaan näissä kylissä ja mahdollisesti myöhemmässä vaiheessa kun taidot kasvaa jopa koko koruja. Aloitetaan ensin helpoilla kangaskaulakoruilla.

 Matkalla näimme punaisen Chili viljelmän 

On tuo pellon kyntäminen varmasti raskasta noille lehmille tuossa kumuudessa saatika sitten ihmiselle.

Teehetki paikallisessa kodissa.

Mä ja Aben

Kangaskorun idean esittämistä, kyllä naiset olivat kiinnostuneita oppijoita.

Yhtenä aamuna lähdimme aikaisin liikenteeseen ja söimme aamiaisen eräässä kylässä. Täytyy sanoa että oli oikein herkullinen ja mieleenpainuva hetki.

Ja lapset luonnollisesti aina haluavat päästä kuvaan mukaan. On nämä vaan niin ihania ja lutuisia lapsia. Ilo ja riemu on ylimmillään ja juoksujalkaa ottavat meidät aina vastaan ja saattavat lähtiessämme.

Esa ja Raija jälleen Intiassa

Jälleen kerran Esa ja Raija tulivat piristämään meidän arkea tänne Intiaan. Kolmen viikon aikana saimme touhuta kaikenlaista niin Mumbaissa kuin lähimaastossa. Tämä oli jo kuudes kerta heille täällä Intian ihmemaassa. Täytyy sanoa, että on aina mukavaa ottaa heidät tänne meidän vieraaksemme, ja varsinkin lapsille se on elämää suurempi asia. Kyllä mummun syli on aina mukavan pehmeä.

Lennettiin muutamaksi päiväksi Goalle rentoutumaan ja nauttimaan maaseudun rauhasta. Hotelli oli taas uusi meille, joten ollaan senkin puolesta kokemusta rikkaampia.

Kelit oli mitä upeimmat ja aikaa vietettiin aika paljon rannalla. Taisi siinä vähän porukka kärähtääkin keskipäivän auringossa.

Iltapäivisin parkkeerasimme hotellin altaalle. Pappa ja Jukka luki kirjaa naisten ratkoessa ristisanatehtäviä. Lapset viihtyivät altaassa ilakoiden. Saivat sieltä heti ikäistänsä seuraa.

Ja kun nälkä oikein yllätti oli apu lähellä. Pikku suolanen oli kyllä poikaa...

Pappa taisi loman aikana lukea kaikkiaan kahdeksan kirjaa. Taitaa Papalle olla parasta lomaa viettää laatuaikaa kirjan parissa.

Illat kului Joannan jo nukkuessa pelikorteilla ja lautapelejä pelaten. Taisi siinä tulla mussuteltua vähän kaikkea hyvää samalla. 

Mumbai

- Posted using BlogPress from
my iPhone

Biharin tunnelmia

Jetairways aikainen aamulento Delhiin ja sieltä edelleen lennolla Patnaan. Oli siis jälleen aika lähteä Patnaan tapaamaan kumppania ja miettimään miten seurakunnan sosiaalinen työ etenee alueella. Haasteita riittä mutta Fidana pyrimme tukemaan heitä koulutuksen ja hankeseurannan kautta niin että heidän työnsä kohteissä on toimivaa ja tuloksellista. Täytyy sanoa että joka kerta kun tuolla Biarissa käy vahvistuu ajatus siitä että seillä on valtava määrä ihmisiä jotka edelleen tarvitsevat ulkopuolista apua jotta pääsevät irti köyhyyden kierteestä. On hienoa olla työssä mukana ja nähdä että paikallisen seurakunnat ovat heränneet ottamaan vastuuta sosiaalisen työn haasteista!

Seuraavassa vähän kuvia matkaltani.


Biharissa vielä polkuriksat ovat arkipäivää. Kovin on raskaan näköistä tuo homma ja tilastollisesti näiden riksakuskien keski-ikä on noin 45 vuotta.

Tunnelmia kadun varrelta. Vanha papparainen oli lähtenyt iltapäiväkävelylle.

Pääsimme tutustumaan kumppanin yhteen kohdealueeseen missä he ovat pikkuhiljaa aloittamassa sosiaalista toimintaa. Heillä on siellä pieni seurakunta tila missä on tarkoitus sitten pitää pieniä aktiviteetteja yhteisölle. Tila toimii myös tukikohtana alueen vapaaehtoisille työntekijöille.

Oli pkko ottaa kuva kun kohdalle sattui vanha mopedi. mitäköhän kaikkea tämäkin mopo-vanhuon on hähnyt?
Patnan kaupugissa ei ole kuulemma mitään suunniteltua tie tai viemäröinti verkostoa. Suurimmalti osin kaikki jätevedet lasketaan avoviemäreihin tai kuten yläkuvassa vain ihan siihen vaan.

Tunnelmallista, kyllä nämä paikalliset rakennukset ovat erittäin huonossa kunnossa!

Tutustuessamme yhteisöön meidän perässä kulki joukko lapsia joilla tuntui olevan hauskaa! Tässä pojat tulossa meidän perässä. Paikka oli erittäin kapea. talot ovat rekennettu ihan toisiinsa kiinni ja tännekkään alueesee ei ollut esimerkiksi pääsyä autolla. Yhteisö sijaitsee radan varrella ja tie kulkee radan toisella puolella mutta mitään siltaa tai yli/alikulku mahdollisuutta ei ole. Traktorilla toisinaan ylittävät radan. Kuulemamme mukaan onnettomuuksia tapahtuu usein kun ajoneuvo on jäänyt jumiin kiskojen väliin.

Pitihän se puhvelikin kuvata kun siinä niin itseään tyrkytti!

Lapsiä kylässä riitti ja tuntui että joukko senkun kasvaa kiertäessämme kapeilla kujilla.

Oja toimittaa viemärin virkaa ja tuoksut olivat sen mukasiset.

Tässä vielä tunnelmia itse seurakunnan kokoontumistilasta, joka on kasattu kokoon tiilista pellista, pressuista ja kaikesta muusta mitä on vain löydety. Kuvassa siis Sujit ja minä Jukka. 

Torstai on toivoa täynnä

Torstai makkarasoppapäivä!


- Posted using BlogPress from my iPhone

Synttäreillä

Joanna oli kutsuttu Illanan synttäreille viime lauantaina. Illana on Joannan pyhäkoulukaveri ja innolla sitä lähdettiinkin juhliin.

Juhlat pidettiin vanhassa intialaisessa talossa joka henki 60-luvun tunnelmaa.

Hauskaa oli ja vipinää riitti kiitokset Illanalle ja hänen äidilleen joka jaksoi leikittää noita pieniä lapsia!












- Posted using BlogPress from my iPhone

Srirampur kylävierailu

Aamulla aikaisin lähdimme ajelemaan Samrajin ja Josefin kanssa kohti Sirampurin kyliä. Matkaan lähdettiin hankkeen autolla jota taitettiin noin viitisen tuntia. Tiet ovat parantuneet huomattavasti lähivuosien aikana ja matkanteko on helpottunut.

Matkalla saimme vierailla kohdekylissä ja osallistua kyläkomitean tapaamiseen. Tällä hetkellä isona puheenaiheena on käymälät sekä vesi. On jälleen aika vuodesta kun pohjavedet karkaavat niin alas, että kaivot kuivuu ja veden saanti heikkenee. Vettä haetaan useiden kilometrien päästä. Tämän kertaiseen komitean kokoukseen osallistui paikallinen hallituksen edustaja, jolla oli hyviä uutisia kerrottavana. Tämän hetken tiedon mukaan vesiputkihanke alkaa tulevien viikkojen aikana. Nyt vain toivotaan, että eivät antaneet katteettomia lupauksia.

Tässä vähän kuvia reissulta.

Paikalliset naiset kokoontuneet aamutuimaan vihannesmarketille. 

Pyykinkuivatusta paikalliseen tyyliin.

Hallituksen rakentamia asuntoja, jotka tuntuvat luhistuvan käsiin.

Kangar kylän pastorin rouva. Hän on erittäin aktiivinen ja toimiikin kummilapsitapaamisten vetämiseen ja Self help Group (SHG) ryhmän koordinointiin. Nämä SHG- ryhmät ovat niin sanottuja itseapu ryhmiä, jossa säästetään esimerkiksi rahaa jota sitten lainataan ryhmän jäsenille vuorollaan.


Ompeluluokka on yksi kyläkomitean ylläpitämästä aktiviteetista. Moni on saanut koulutuksen keskuksen kautta ja päässeet kiinni omaan toimentuloon sekä mahdolisuuden ja taidon tehdä perhelleen vaatteita ilman, että niitä täytyy ostaa marketilta.

Kylän naisia kokoontuneena puun alle kokoukseen miettimään tulevia haasteita. Yhdessä tekemisessä on voima!

Yläkuvassa on pastorinperhe jotka vastaa osaltaan Kangarin kylän aktiviteeteista. Koko perhe on aktiivisesti mukana. He ovat saaneet tontin valtiolta mihin on nyt tarkoitus rakentaa pieni koti perheelle sekä kokoontumistila kylän seurakunnalle. On aivan mahtavaa että pastoriperheellä ja näi myös seurakunnalla on hyvä yhteistyö valtion kanssa ja luottamus molemmin puolinen.

Turvallisesti pääsimme jälleen kotiin. Ajoimme Punen kautta ja poikkesimme samalla tutustumassa Harbour Society järjestöön.  Ensiviikolla Jukka lähteekin sitten koti pohjois Intiaa Patna Biharia.