Reinontupa

Himoksen jälkeen menimme Kurikkaan Jukan siskon luokse Annelle. Anne oli järjestänyt meille elämyksekkään vierailun Reinontuvalle. Paikka on keskellä suota, uskomattoman tunteikkailla maisemilla varustettu vanha torppa. Annen ystävä oli tehnyt meille lihakeittoa ja leipomista meille joulun hyveitä. Aluksi saimme maistaa kuusen kerkkä uutetta. Vierailun päätteeksi pääsimme lumikenkäilemään.
























- Posted using BlogPress from my iPhone

Joulu Villa Himos

Joulun pyhät vietimme Jämsän Himoksella Jukan vanhempien ja siskojen perheen kanssa.





Olimme kaikki pitkästä aikaa yhdessä Suomessa jouluna ja oli mukava viettää aikaa yhdessä.














Lapset kuusen juurella joulupukkia odottamassa.


Joulupäivänä kävimme jouluhartaudessa Jämsän kirkossa.


Oltiin laskettelemassa Himoksen rinteillä. Juliannelle ja Joannalle oli kohokohta päästä laskettelemaan. Se oli heidän ensimmäinen kerta ja aloitimmekin loivasta mäestä, mutta pian siirryimme jo heidän kanssaan isompaan mäkeen.




















Joka ilta kävimme myös yhdessä poreammeessa. Meillä oli ihana ikimuistoinen joulu!!



Juliannen syntymäpäivä oli myös 24.päivä. Laitan kuvia niistä myöhemmin.

- Posted using BlogPress from my iPhone

Hyvää joulua!

HYVÄÄ JOULUA 2012!!!

Laivareissu

Kesällä jo sovimme päivä Tukholmaan risteilystä Sinin ja Mikon kanssa. Kirpeässä pakkassäässä lähdimme kohti Tukholmaa Silja Serenadella. Lapset jäivät mummulle hoitoon. Tukholmassa tutustuimme vanhaan kaupunkiin ja nautimme jouluisesta tunnelmasta joulutorilla. Sää suosi meitä heikolla lumisateella ja pikkupakkasella. Reissu oli onnistunut ja rentouttava! Iso kiitos Sinille ja Mikolle!!








- Posted using BlogPress from my iPhone

Melkein viikko on jo vierähtänyt kun laskeuduimme talviselle Helsinki-Vantaan lentokentälle. Vastassa oli Esa Saarelan tyttöjen kanssa, mukanaan talvivaatetta lapsille ja vastaleivottuja pipareita meille kaikille. Kiitokset Saareloille huippu huolenpidosta, muuten olisi ollut aika jäätävät paikat meillä täällä pohjolassa!!

Alkupäivät on mennyt työntouhussa ja viisumi ruljanssissa ja tulihan sitä kirjoitettua uudet työsopimuksetkin. Lapset on nauttineet täysin rinnoin lumesta ja ystävistään.


















- Posted using BlogPress from my iPhone

Lainakoira

Meillä oli AnnaMumbaissa blogin pitäjän perheen koira hoidossa viikon verran. Heillä on aivan ihana ja viisas villakoira. Kovasti oli hellyyden ja huomion kipeä. Sitähän se sitten oli mitä olimme aina halunneet, että joku olisi rapsutettavana sohvalla ja vieressä nukkumassa kuin unilelu konsanaan. Saimme kokeilla viikon koiraelämää täällä Mumbaissa. Ainoaksi miinuspuoleksi osoittautui lenkittäminen. Ei se ollutkaan niin rentouttavaa kuin esimerkiksi Suomessa. Täällä on niin paljon reviiritietoisia katukoiria, että sai pelätä, että palaan kotiin pelkkä talutushihna kädessä. :D

Alakuvassa myös koiralla juhla vetimet päällä Suomen itsenäisyyspäivänä. "Onneks se ei ymmärrä että sillä on tytön vaatteet!" Sanoi Joanna.

Kiitos Anna vielä, kun saimme hoitaa teidän koiraa!! Nyt tiedämme ettei ole viisasta tähän elämäntilanteeseen ottaa koiraa. Mutta lainakoira on aina tervetullut meille!! :)















- Posted using BlogPress from my iPhone

Lähtö lähenee...

Pikaisesti tulin moikkaamaan teekupposen ääreltä. Täällä on kova tohina vielä ennen Suomeen lähtöä niin toimistolla kummikirjeiden kanssa kuin kotona paketoimisien sekä pakkailujen parista. (Jukalla erikseen omat palaverinsa)

Olen kuullut, että Suomessa on nyt ihanat jouluiset talvikelit. 5päivää niin olemme siellä Suomessa. Mitenköhän sitä tarkenee, kun täällä on plus 30? Kiitos kaikille jotka olette jo nyt järjestäneet lapsille ja meille aikuisillekin lämpimiä vaatteita ja myös talviurheiluvälineitä.

Toivotaan lapsille oikein positiivista kokemusta talvesta ja ihanaa perinteistä joulumieltä!!


- Posted using BlogPress from my iPhone

Joulukorttien kuvausta!

Kuvattiin joulukortit tässä meillä kotona.
Aluksi kaikilla oli vähän kiire joulukuvia kuvatessamme, mutta kun saimme kännykät ja iPadit käsistämme niin tulihan niistä ihan onnistuneita perhekuvia!
Tänään lähtivät kortit matkaan. Toivottavasti löytävät perille!

On mitä odottaa!

Marita lähetti Pasin mukana Suomesta tytöille Muumi suklaa joulukalenterit. Mutta kun lähdemme Suomeen viisumeita uusimaan jo 15. päivä joulukuuta niin ajattelimme, että teemme kalentereista sellaiset suomeen lähdön odotuskalenterit. Tytöt lähti avaamaan kalenteria numeron 24 kohdalta eli ihan väärästä suunnasta kuin yleensä. Näin tiedämme kuinka monta yötä on vielä Suomeen lähtöön. Tänään avattiin luukku 17. Tytöt tykkää eikä tarvitse vastailla joka päivä kuinka monta yötä on vielä Suomeen lähtöön!









- Posted using BlogPress from my iPhone

Tietoa

Muistakaahan käydä lukemassa myös AnnaMumbaissa blogista mitä ihmettä täällä
Mumbaissa oikein tapahtuu! Anna osaa niin hienosti kirjoittaa! :)

Punessa

Lapsilla oli Divali loma koulusta ja ajattelimme, että lähdemme karkuun Mumbain pauketta ja rytinää Puneen, jossa samalla hoidimme muutaman työjutun.

Pune on Mumbaihin verrattuna pikku kaupunki, jossa asuu arviolta 8 miljoona asukasta. Olimme varanneet hotellin Koregaon parkista mikä on aivan lähellä suomalaisia ja erästä kumppaniamme, jonka kanssa olemme olleet nyt yhteydessä täällä Punessa.

Lähdimme ajelemaan omalla autolla Mumbaista aikaisin aamulla. Noin 4 tunnin ajomatkan jälkeen saavuimme Puneen ja menimme suoraan syömään lounasta Hard Rock Cafe ravintolaan ennen kirjautumista hotelliin.

Jukka ja Juliannen lukevat ruokalistaa ravintolan iPadiltä

Kävimme vielä kaupassa hakemassa iltapalatarvikkeita ja muuta mukavaa, jotta voimme sitten tuolla hotellilla kokkailla sillä tuo hotelli oli tuollainen huoneisto hotelli, jossa myös keittiö yms. Täytyy sanoa, että hinta laatusuhde on kohdillaan.

Seuraavana päivänä olimme sopineet tapaamisen Harbor House koululla joka toimii myös seurakuntana. Palaveri sujui mukavasti ja lapsetkin viihtyivät. Rakennnus on nyt puoli valmis sillä vielä kolme kerrosta on rakenteilla.

Harbor House Koulu

Iltapäivällä vierailimme eräällä suomalaisperheellä jotka asuvat Punessa. Oil mukava pitkästä aikaa jutella Suomea heidän kanssaan ja kuulla Punen kuulumisia heiltä. Vuolan perhe on muuttamassa nyt kesällä takaisin Suomeen. On harmillista, kun kaikki tutut pikku hiljaa siirtyy aina Suomeen ja uusien suomalaisperheiden muuttoliike Intiaan ja varsinkin meidän alueellemme ei ole kovin vilkasta.

No, hauskaa oli ja lapset pääsivät leikkimään ja meillä vanhemmillakin oli mukavaa aikaa. Naiset sopivat seuraavakasi päiväksi, että lähtevät shoppailemaan sisustuskauppoihin. Niin ja löytyihän sieltä jotakin kotiin Mumbaihin vietäväksikin.

Seuraava päivä oli hyvin toiminnallinen, kun lähdimme tutustumaan punaisten lyhtyjen alueeseen missä eräs ystävämme tekee työtä näiden naisten kanssa, jotka sillä työskentelevät. Heillä on siellä kauneussalonki ja päiväkoti, jota ovat nyt juuri avaamassa. Kauneussalonki on jo jonkin aikaa ollut toiminnassa. Ajatuksena on, että kun nämä naiset tulevat ehostamaan itseään voidaan heitä auttaa samalla antamalla koulutusta ja tietoutta monesta aisasta. Niin ja tietenkin luoda heihin yhteyttä niin, että heille syntyy luottamus niin, että heitä voitaisiin auttaa. Tällä kyseisellä organisaatiolla on myös sijaiskoti niille naisille, jotka haluavat lopettaa työn punaistenlyhtyjen alueella ja integroitua takaisin yhteiskuntaan. Kaikkein suurimman vaikutuksen meihin teki kuitenin näiden naisten lapset, jotka ovat kaiken tämän keskellä ilman kunnon hoivaa ja huolenpitoa. Eräskin noin kaksivuotias tyttö oli siellä aivan yksin. Hänen äitinsä oli jättänyt hänet ja nyt tytöstä pitä huolta yksi mies, jolla on tytöstä kovat odotukset tulevaisuudessa. Hienoa, että tämä järjestö joka nyt toimii alueella on myös ottanut askeleen alkaa työskentelemään näiden lasten kanssa tuon päivähoitokeskuksen avulla.

Sheela ja lapset

Lilli ja herttainen poikalapsi

Illalla saimme mahdollisuuden vierailla tämän paikallisen ystävämme luona, joka työskentelee juuri näillä punaisten lyhtyjen alueella. Sheela oli kutsunut meidät illaliselle. He asuivat myös hyvin lähellä hotelliamme, vai onko se nyt niin että täällä Punessa kaikki on lähellä? Ruoka oli aivan taivaallista ja seurassakaan ei ollut valittamista, jotan hauskaa oli ja tytöilläkin oli seuraa. Välillä katkesi sähköt, mutta sekin vain lisäsi tunnelmaa.

Ruoka oli taivaallista!

Sähköt poikki...

Pääsimme myös käymään eläin kaupassa ihastelemassa koiranpentuja ja näin vähän tyydyttämään lemmikki tarvettamme. Kyllä oli niin ihania koiranpentuja. Ehkä sitä meilläkin jossakin vaiheessa on sitten jälleen koira.

iiiihanaa pikku pinserin pentu!

Joanna innostui matkalla käyttämäään kameraa ja tässä vähän Punen matkan tunnelmia Joanna perspektiivistä ;-)