Kummilapsityönkoulutus Nepalissa

Oli jälleen aika vuodesta, kun meillä oli alueellinen kummilapsityön koulutus. Tänä vuonna koulutus pidettiin Nepalissa. Poiketen viimevuodesta meidän perheestä vain toinen osallistui koulutukseen. Lähdin (Jukka) siis matkaan niin kouluttautumaan kuin kouluttamaan.

Nepali oli minulle entuudestaan tuttu, sillä olin siellä käynyt CHE- koulutuksessa vuonna 2010. Tämän matkan teki kuitenkin muistorikkaaksi se, että Juhaninmäet ottivat minut hoiviinsa, ja näin sain kokea Nepalin ihan uudella tavalla, tasolla! Kiitokset Janne ja Teressa. Harmikseni olisin tarvinnut vielä muutaman päivän, jotta olisin saanut Olivian syliini. On se Opsu vaan mainio veijari!!

Tässä vähän kuvasatoa matkalta.

Ryhmäkuva seminaaripaikalta. Porukkaa oli mukavasti paikalla.

Seminaaripaikka

Käytiin myös kaupunkikierroksella porukalla ja vähän tiirailemassa paikallisia nähtävyyksiä. Katmandu on pieni ja ruuhkainen kaupunki, mutta täynnä kauniita pieniä yksityiskohtia.

Yhtenä aamuna meillä oli tuuria, kun Himalajan huiput tirkistelivät pilvien raosta meille. Nepalissa on vielä sadekausi, jonka takia taivas on pilvien peitossa ja näin myös Himalaja ei päässyt koko komeudessaan estradille.

Kyläkäynnillä

Olimme työparini Estherin kanssa kyläkäynnillä maanantaina lähdimme aamulla aikaisin ja tiistai illalla tulimme takaisin. Pyysin Intialaista ystävääni mukaan. Tämä intialainen ystäväni on ensimmäinen, joka ei ole vain puhunut että, "olisi kiva tulla kylille teidän kanssa!" vaan hän myös tuli. 

Hän oli oikein innoissaan ja haltioissaan matkasta, koska yleensä hän menee lomalle vain kauniisiin paikkoihin. Nyt hän näki intiasta toisenkin puolen, köyhyyden ja kauniin luonnon. Nautittiin maisemista kuin kyläläisten vieraanvaraiduudesta.

Matkan tarkoitus siis oli käydä vähän monitoroimassa miten työntekijämme seillä käyttää uutta opetusmenetelmää jota olen (Lilli) täällä nyt jos jonkin aikaa puuhastellut paikallisen tiimin kanssa.
Hienostihan homma sujuu. Tavoitteena on että kaikki 36 oppituntia olisivat valmiina vuoden lopussa ja saisimme aloittaa uuden vuoden uudella opetustuunnitelmalla ja materiaalilla.

Nautittiin maisemista ja kyläläisten vieraanvaraiduudesta.

Kuudes vuosi pyörähti käyntiin

Kaksi viimeistä postausta kirjoitin jo kotona Mumbaissa. Loma meni nopeasti ja saimme paljon aikaiseksi sekä saimme viettää aikaa rakkaittemme kanssa. Olen tässä miettinyt minkä takia kirjoittelen tähän blogiin näitä juttuja. En ole edes mikään hyvä kirjoittaja enkä mikään hyvä kuvaaja. Olemme jo monena vuonna printanneet blogimme kirjaksi, joten tämä toimii meillä myös päiväkirjana joka jää muistoksi sitten lapsille. Niin ja onhan niitä kirjoja sitten mukava itsekin lueskella ;-)

Luonnollisesti haluamme blogimme kautta pitää yhteyttä etenkin sukulaisiin, mutta myös kaikkiin rakkaisiin ystäviin ympäri maailmaa. Juttuja tulee siis niin meidän kotoisesta arjesta kuin työmme iloista ja haasteista. Viiden vuoden jälkeen ei niin keksi enää kirjoiteltavaa täältä Intian ihmemaasta. Toki yritän niitäkin laittaa.

Nyt olemme siis jälleen takaisin kotoisassa Mumbaissa. Tytöillä alkaa koulu huomenna maanantaina oikein toden teolla. Julianne sai iloisia uutisia saapuessamme tänne kotiin. Lea hänen entinen luokkatoverinsa täällä Mumbaissa on muuttanut takaisin. Eli nyt Julianne ei ole enää ainoa tyttö luokallaan. Joanna halusi mennä kouluun jo perjantaina ja oli täynnä intoa ja iloa. Tokaluokkalainen oli myös saanut luokalleen muutaman uuden oppilaan.

Monsuunisateet täällä Intiassa ovat jääneet hyvin vähäisiksi ja täällä Mumbaissakin sadetta on tullut vain 40% tarvittavasta vuotuisesta sateesta. Paikalliset toivovat, että sateet vielä toisi helpotusta tilanteeseen. Jos sadetta ei tule voi tilanne olla helmi- maaliskuussa todella paha ja veden puute valtaisa. Suurimpaan hätään joutuvat luonnollisesti maaseudulla asuvat köyhät kyläläiset, sillä he ovat täysin omien kaivojensa varassa josta jo hyvinäkin sadevuosina loppuu vesi, kun pohjavedet laskee. Voi olla, että myös täällä Mumbaissa alkaa vielä rajumpi veden säännöstely. Veden säännöstely on täällä jatkuvaa. Slummeissa vettä saadaan usein vain 15-30min päivässä, joka tarkoittaisi tällä sademäärällä, että slummien tilanne pahenee entisestään.

Iloisella mielellä ollaan ja olemme iloisia, että olemme jälleen kotona Mumbaissa. Huomenna alkaa arki myös meillä aikuisilla, kun alamme purkamaan todenteolla sähköposteja yms. Toimisomme on kylläkin kiinni sillä täällä vietetään muslimien vuotuista Eid paaston päätösjuhlaa, joka kestää usein kolme päivää. Syksy on täällä Intiassa festivaalien aikaa kun niin katoliset, hindut kuin muslimitkin juhlivat omia uskonnollisia juhliaan.

Kaydee Suomessa

Kaydee, Julle, Niko ja Antti

Juliannen kaveri Kaydee oli jälleen meillä Suomessa vierailulla. Kaydee on asunut Mumbaissa ja ollut Juliannen kanssa samalla luokalla. Nyt hän asuu Etelä-Korealla Soulissa. Tytöillä oli todella hauskaa yhdessä ja saivatkin viettää laatuaikaa pitkin Suomea. Tässä vähän kuvasatoa Kaydeen vierailun varrelta.

Power parkissa.

Paljussa

Trampalla

Olimme siis koko perhe Kurikassa Annella ja Samilla. Lapset ilakoitsivat trampalla ja paljussa ja kyllähän siellä taidettiin siellä paljussa me aikuisetkin pitkään istuskella ja nauttia Suomen suvi-illasta. Iloksemme saimme syödä myös gyosaa, kiitos Anne ja Sami! Alakuvassa ollaan niitä tuossa vääntämässä.

Giozan valmististusta.

Meillä lapsetkin osaa syödä puikoilla.

Pyllyt pystyssä mustikassa.

Keokätköilemässä Kodalla.

Tallinnassa

Olimme Tallinnassa sisarusparvena perheineen Mummun ja Papan kanssa. Anne oli pyytänyt syntymäpäivälahjaksi yhteistä aikaa sukulaisten kanssa. Hansku oli järjestänyt ihanan matkan meille kaikille Tallinnaan. Ensiksi aamulla aikaisin matkasimme linja-autolla kohti Helsinkiä ja siellä meitä odotti laivassa yksi hytti kaikkia meitä neljäätoista henkeä kohti. No, kun laiva oli irtaantunut satamasta niin hytissä tunnelma oli tiivis, kun kukin torkkui vuorollaan. Väsytti aikainen herääminen. :)

Isommat lapset tykkäsivät kierrellä laivaa ja pienemmät olla laivan leikki paikassa. Tallinnan satamasta oli lyhyt kävelymatka vanhaan Tallinaan, josta Hansku oli varannut meille keskiaikaisesta ravintolasta pitkän pöydän, johon me kaikki mahduimme. Tämä oli yllätys Annelle! Ruokana oli mm. lanttua koska perunaa ei keskiajalla ollut. Sitten oli karhua, villisikaa sekä mielenkiintoisia muita makuja! Lopuksi synttärikakku tuli suihkuavan tähtisädetikun kera! Meillä oli oikein mukava yhteinen matka!

Kynttilänvalossa lounastimme.

Anne 40-vuotta ONNEA!!!

Kiertelimme vähän kauppojakin

Niko sai kokeilla tuollaista vanhaa sota asua, joka oli tosi painava!

Katseltavaa riitti.

Meille sattu kaunis ja lämmin päivä!

Vähän yksityiskohtiakin.

Mummu ja Pappa käsikädessä

Hansku ja Tommi

Pihahommia

Viime viikon aikana olemme keskittyneet meidän piharemonttiin. Jukka on ollut ihan innoissaan, kun on päässyt touhuamaan lapion ja pikkukaivurin kanssa ulkona yhdessä ammattilaisten kanssa. Sadevesikaivot laitettiin talon ympärille sekä vanha betoninen viemäriputki vaihdettiin uuteen. On helpottavaa tietää mitä talon ympärillä tapahtuu, kun ne on kaivettu auki. Nyt sadevedet on ohjattu kaupungin sadevesiverkostoon.

Meillä oli täällä muutama talkoolainenkin auttamassa mm. pihakivien asennuksessa, iso kiitos heille! Ilman heitä olisi aikataulu venynyt!

Minusta kivi oli onnistuneesti valittu ja pihasta tuli ennen kaikkea siisti! Tänä aamuna tuli kasvit ja nyt on vielä niiden istutus ja se olis siinä.





Tämän jälkeen jäämme odottamaan nurmen kasvua sekä kasvien kukoistusta!

-Posted using BlogPress from my iPhone

Flowpark

Viikko on vierähtänyt lomaillessa täällä Suomessa ja pääsääntöisesti reissunpäällä. Ensin olimme lapsille mieluisassa paikassa Merikarvialla Koivuniemen herrassa ja eilen Flowparkissa Suomen Turussa, josta kuvia alla. Vaikka olemme olleet reissunpäällä on tämä ollut rentouttavaa vaihtelua. Kiitoksia ystävillemme kummastakin reissusta!!

Hei, meillä on loma!! Ei mihinkään kiire ja ihana ilma!! Nyt olemme palailemassa Toijalaan perärontti täynnä kirpputoriostoksia.




















Posted using my iPhone.